maanantai 28. lokakuuta 2013

ERIKOISPOSTAUS | satulan oikeaoppinen pesu

Kuvattiin tää Inan kanssa viime maanantaina. Tälläinen lopputulos tuli ja tätä vois pitää sellasena 90 lukijan erikoispostauksena. Suuret kiitokset kaikille lukijoille, viimepäivinä teitä on tullut monta lisää :)




ps. video on vitsi.. Eli älä pese satulaa näin ;)

//Ida

lauantai 26. lokakuuta 2013

Pitkä perjantai 18.10

Tän postauksen aloittaminen on vaan niiin hankalaa. Ensin ajattelin muokata kuvat valmiiks, sit taas kirjottaa ensin ja nyt viikko on jo siinävaiheessa et muokkasin kuvat äkkiä kotona ja kirjotin tekstin iskällä loppuun.

Alunperin oli tarkotus että menisin inalle yöks netan kaa. Suunnitelmat muuttu koska olin vielä vähän kipee. Perjantaina aamupäivästä menin kuitenkin mukaan Smillylle jossa toimin orjana ja kuvaajamiehenä. Meillä oli hauskaa ja siellä vierähtikin kiitettävästi aikaa. En nyt kummempia kerro, kuvat saa kertoa loput kuitenkin.











Suoraan Smillyltä suuntasin viikkiin, ja siellä oli eräs tuttu joka tulee takasin perjantaille! No omalle tunnille sain pitkästä aikaa Waltterin. Laitoin otuksen (ootteko huomannu kuinka sanon nykyään kaikkia poneja otuksiks?) kuntoon ja mentiin maneesiin. E oli meillä opena ja mentiin siis koulua. Alkukäyntien jälkeen tehtiin lyhyellä sivulla voltti ja pitkillä sivuilla väistettiin takaosaa uralta pois. Waltteri väisti hyvin ja liikku eteen kunhan muistin olla poikittamatta liikaa jolloin poni menisi ihan solmuun.



Kohta otettiin ravia ja tehtiin perus alkuverkka, eli päätyyn n.10-15m voltteja ja muualle kaikennäköisiä uria, kunhan taivuteltiin hyvin. W oli jopa liian reipas välillä. Jatkettiin harjoitusravissa samaa tehtävää kuin käynnissä, eli voltit ja väistöt. Waltteri väisti edelleen hyvin, välillä ehkä poikitti liikaa jolloin vauhti loppui. Saatiin kuitenkin aika hyviä pätkiä. Pidettiin välikäynnit joiden jälkeen otettiin laukkaa mukaan. Tehtiin pääty-ympyrä laukassa ja pitkät sivut väistettiin edelleen. Waltteri oli vähän hidas nostoissa mutta nosti ihan kiltisti, enkä saanu laukkaa pyörimään kunnolla. Vaihdettiin suuntaa ja jatkettiin tehtävää. Nostot oli tähän suuntaan ihan ok:ta.




Lopuks vielä loppuravit ja Waltteri anto jopa periks. Siitä tulee vielä hiano poni. Loppukäynnit ja annoin ponin wilmalle ja julialle, koska lähin extempore hihsiin. Äiti oli saanu iltaliput. Hihssistä kuvia myöhemmin, pistän ne samaan postaukseen Hevoset stadikalla kuvat.. Heh, sekin on vähän jäänyt.

 
 
Loma toisistamme twki hyvää molemmille, onneks näin. Tajusin jälleen kuinka ihana waltsu on. Mulla on kuitenkin muutama "diipimpi" postausidea. Enskerralla julkasen kuitenkin yhden videon..

//Ida

torstai 17. lokakuuta 2013

Kultaisella orilla kultaiseen auringonlaskuun...

Otushan on melkein kultainen, ainakin luonteeltaan, ori se ei ole ja auringolasku ei ollut ihan kultainen kuitenkaan. Kuka tämä ratsu on?

Tämä ratsu olikin Atte! Maanantaina pääsin tunnille Atella. Tosin tunti oli alkeistunti, mutta sain säätää siinä samalla omia kuvioita. Alkukäynnit käytiin maastossa ja Atte tuntu jotenkin tutulle, ehkä siinä ja pötikässä on samaa muotoa. Maastossa herra käyttäytyi oikein kivasti, mitä nyt välillä vähän yritti syödä, mutta yrittämiseksihän se jäi.


Kentälle kun päästiin aloteltiin käynnissä ja tein oman maun mukaan juttuja mm. voltteja ja käännöksiä radan poikki. Atte kääntyi ihan hyvin ja asettui myös ihan hyvin. Alettiin ravailemaan ja ravasin omia kuvioita. Siirryttiin käyntiin ja muut tuntilaiset meni puomeja ja kevyttä istuntaa, mä väistätin Attea uralle, mentiin nimittäin kapeampaa kenttää.

 Joissakin väistöissä siitä tuli ihan hirmuisen vahva edestä ja se jäi pohkeen taa. Suurimmaksi osaksi otus kuitenkin toimi oikein kivasti. Käveltiin välikäynnit ja ravaltiin vielä. Atte ravaili mukavasti eteen ja antoi jopa välillä periksi. Loppukäynnit ja poni talliin, annoin sen hoitajan laittaa poni pois.






Taisin just rakastua.. Vaikka tunnilla ei laukattukkaan poni oli super, onneks ei laukattu koska mun tuurilla se olisi pilannut kaiken. Tajusin just miettineeni että joo voisin jopa harkita meneväni sillä enstunnilla, jos se on koulutunti. Mitä tapahtui mulle joka ei tykännyt Atesta. En tiedä, mutta oon onnellinen että sain laajentaa ponivalikoimaa vielä yhdellä. Niin ja suurkiitokset maastokuvista Inalle ja kenttäkuvista Jessicalle!:)


//Ida

maanantai 14. lokakuuta 2013

Ei musta tuu esteratsastajaa kirveelläkään

En ole enkä tule. Todennu oon ton jokaisella estetunnilla tänä syksynä. Nytkin fiiliksiä vahvisti saman- mutta erimittaiset jalustimet, ja toinen jalka tykkäsi siitä. Hypätessä tosin jalustimet tasottuivat. Varmaan hevonen niin oudon mallinen että... Itse tuntiin. Pääsin menemään taas Hertalla ja otus oli taas oikein mukava laittaa. Noustiin selkään kentällä ja H vähän ihmetteli ihmistä joka käveli pimeässä. Tunti pidettiin kuitenkin maneesissa.

Verkkailtiin suht. nopeesti ja Hertta oli vähän tahmee ja ite olin niin hämmentyny niistä jalustimista joten verkka meni ihan oudosti. Loppujenlopuks verkkailut meni ihan ok'sti heti kun kuski katsoi muualle kuin hevosen korviin ja pyysi eteenpäin.


Sitten itse esteisiin. Kaikille tulin ravissa (kerran hertta nosti laukan omatoimisesti ennen estettä) ja oon ihan hirveän huono tulemaan esteelle ravissa tai itseasiassa vihaan sitä. Ehkä oon vaan niin paska ratsastaja ettei mua uskalla päästää laukassa. No tultiin parit linjat että ristikko ja puomi. Molempiin suuntiin. Toiseen lisättiin niin että linjan jälkeen käännettiin toiselle ristikolle joka oli kokorataleikkaan paikkeilla. Hertta hyppäs hyvin, mutta sen piti olla aika reippaassa ravissa.

Tultiin pieni radanpätkä niin että oikean puolen linja, kokorataleikkaan ristikko ja vasemman puolen linja. Heti alussa hertta meni ohi ekasta ja toisella kerralla toisesta. Kolmannella yrityksellä onnistuneesti molemmat, kokorataleikkaan hyppäs hyvin ja vasemman ei tarpeeks hyvin. Tultiin uudestaan ja hertta jatko ekan kerran laukassa myös toisen ristikon yli. Hyvä hertta! Loppuun loppuverkka ja kaartoon. Näin autoin seuraavan ratsstajan kyytiin ja lähdn vaihtamaan vaatteita.


//Ida

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Mietteitä ja uusi, erilainen ratsureima

Vihaan sitä kun bloggaaja pahoittelee usein/jatkuvasti kuinka blogi on jäänyt syrjään ymsyms. Oon tehny mielessäni sopimuksen etten pahoittele sitä, loppupeleissä kirjotan blogia vain ja ainoastaan itselleni.. Lukijat ja kommentit on vaan plussaa joka kannustaa jatkamaan. Tässä melkein kahden vuoden aikana tähän hommaan koukuttuu ja rakastuu, jos pitää kirjoittamisen mukavana.

 Mullakin olis asiaa ja haluisin lähtee kuvaamaan, mutta en vaan jaksa monen tunnin koulupäivän jälkeen. Enkä varmaan sais ketään lähellä asuvaa mukaan kuvaamaan. Rakastan kaikkea tässä, ja toivottavasti jatkan tän rakastamista. Mä lupaan alkaa päivittelemään himpun enemmän kun saan kamalat kouluprojektit pois alta.

Sitten pikaisesti vielä kommentointiin joka on blogimaailmassa aina pinnalla. Oon nyt saanu lähes jokaiseen postaukseen jokusen kommentin, oon kiitollinen siitä. Meni kauan kun sain edes jotain kommenttia blogiin, kiitos. Nyt tän postauksen kirjoittamisen ja julkaisun jälkeen kirjoitan jokaiseen lukemaani postaukseen kommentin. Kaikkihan tietää miten vain yksi kommentti voi pelastaa päivän. Ja mä haastan teidät 81 + 27 + anonyymit kirjoittamaan kommentin useammin kuin kerran vuodessa blogiin. Niin ja kritiikki on sallittua aina, kunhan muistatte haukkumisen ja kritiikin eron. Nyt lopetan tän hirmu  paasauksen ja päästän teidät lukemaan tunnista.

Muuten ei tapahtunut kummia, paitsi yllätyin ratsusta. Sain herttaisen Hertta herran.  Puoli seitsemän menin laittamaan sitä kuntoon. Harjailin ruunan hyvin ja heitin kamat päälle. Seitsemältä oltiin kentän laidalla odottamassa kun edellinen tunti venyi vähän. Noustiin kyytiin ja mentiin maneesiin.

Alkuverkattiin käynnissä puomeilla ja ravissa samalla lailla. Hertta oli ihan ok, en ollu varma miten sitä ratsastetaan mutta koitin vaa reippaasti kokeilla. Verkkailujen jälkeen otettiin laukkaa. Hertta nosti laukat superisti (ekaa laukkaa lukuunottamatta), kunhan muistin pitää ohjat kädessä ja jalat kiinni.


Alettiin hyppäämään ristikkoa ravissa. Eka hyppy ei ollu edes hyppy, vaan yli ravaus. Okei este oli sen kokonen ettei kukaan iso hevonen hyppää sitä ainakaan oikeesti kunnolla. Toisella kerralla hypättiin jo lähempää oikeaa tyyliä (tai sitten ei) ja nyt oltiin lisätty toinen ristikko puolirataleikkaalle. Herra hyppäs tosi hienosti sen. Ja sama tultiin toiseenkin kertaan ja hyvin hyppäs nytkin. Viimeisenä tultiin toisella pitkällä sivulla oleva ristikko jolle tuli ihan ok hyppy, mutta H ei jatkanu laukassa.. joka tais olla tarkoitus.



Vielä loppuun loppuravit ja alas selästä. Hertta jatkoi ja menin mökkiin, jonka sain aikaseks lakaista. Hertta oli oikein kiva jatoivonkin sitä enstunniks, haluun oppia ratsastamaan tolla. Kaikkein eniten haluun oppia istumaan ton ravissa ilman että pompin joka toisella askeleella kun perunasäkki. :D






//Ida

lauantai 5. lokakuuta 2013

Forumin kulman kundi (Cheek 28.9.13)


28.9.2013 lauantaina oli cheekin ilmaiskeikka forumissa. Paikanpäälle ehdittiin kavereiden kanssa vasta neljän jälkeen, jolloin parhaat paikat oli menny jo kauan sitten. Muutaman kerrossurffauksen jälkeen päädyttiin kolmoseen. Ensin istuttiin, kunnes ihmisiä alko vyörymään lisää.. Joten varmistettiin hyvät paikat. Meidän edessä oli vaan yksi "ihmisrivi" ja keikan lopulla mun edessä oli vaan
 lasiseinä.


Itse minikeikka oli mahtava, tosin ei yhtään niin hyvä kuin mitä kuortaneen keikka heinäkuussa. Cheek veti muutamat biisit ja pelkästään vilkutuksella sai miljoonat teinitytöt, miksei pojatkin kiljumaan. Tunnelma oli katossa melkein heti ja siellä oli muutama muu ihminen meidän lisäksi. Cheekin poistuttua alkoi hirveä ihmisryntäys pois, onneks me päästiin helposti sieltä pois. Tarjosin kavereille vielä mäkkiruuat kun ne oli suostunu tulla kattomaan cheekkiä :)





Mitäs tykkäsitte tälläsestä kokonaan cheekille omistetusta postauksesta? Niin ja oliskohan sulla joku sellainen toivepostaus jonka haluaisit välttämättä. Mulla saattais olla syyslomalla aikaa sellaiselle. Perjantain ratsastuksista tulee sunnuntaina kun pääsen kotiin.

//Ida