sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Huippu pikkumusta

 Viime perjantaina ratsuna oli sama pikkumusta kuin viimeksi, Ruuti. Poni oli tunnilla joten heti saatuani kamat vaihdettua suuntasin maneesille kuvaamaan wilmaa. Seitsemältä kipusin ponin kyytiin,, katoin jalustimet ja lähdin uralle. Käveltiin hyvä tovi ja tämän jälkeen aloitettiin ravailu. Saatiin tehdä omia verkkakuvioita ja yritin saada ruudin aktiiviseks, välillä onnistui ja välillä poni jäi pahasti pohkeen taa. Kuitenkin välillä poni jaksoi liikkua todella hyvinkin omalla moottorilla. Siirryttiin käyntiin ja lyhennettiin kulmaan käyntiä. En saanut lyhennettyä aina käyntiä tarpeeksi samalla pitäen sen aktiivisena. Toinen ongelma oli kun Ruuti puri kuolaimeen todella herkästi, heti jos otti vähänkään liian pitkän pidätteen sai toivoa ettei se vedä herneitä nenään. Pikkuhiljaa se alkoi luottamaan mun käteen ja ei vastustellut pidätteitä melkein ollenkaan. Niin ja toki tuli myös onnistuneita lyhennyksiä. 

Aloitettiin tunnin virallinen tehtävä, takaosa käännökset. Tai tässä tapauksessa takaosakäännöksen puolikkaat. Jokaisessa kulmassa käännettiin ulkopohkeella ja sisäohjalla johtaen etuosa takaosan ympäri. Meillä meni Ruudin kanssa ihan hyvin ne. Välillä taas sai irrotella ponia kuolaimesta, mutta suurimman osan ajasta se luotti jo hyvin tasaiseen tuntumaan. Hetken väänneltyämme takaosakäännöksiä siirryttiin raviin ja nollailtiin hermoja. Vaihdettiin suuntaa ja ravailtiin siihenkin suuntaan hetki. Siirryttiin takaisin käyntiin ja jatkettiin tehtävää. Tähän suuntaan saatiin muutama ihan loistava takaosakäännös, mutta myös muutama hutiloituneenpi. Ruuti osas ihan mahtavasti ja mäkin vihdoin tajusin kunnolla miten se tehdään. Kyllä oli aika semihyvä fiilis.




Taidettiin ravata muutama kierros ja sitten alettiin tehdä laukkatehtävää. Tehtiin taas samalla tyylillä kuin aikaisempina kertoina. S'ään voltti ja sitten laukkaa. Ruuti nosti laukat hyvin ja sain ylläpidettyä ne hyvin loppuun asti maneesin toiselle puolelle. Yksikään nosto ei tainnut mennä ainakaan kokonaan penkin alle. Muutamien laukkojen jälkeen siirrytiin jo loppuraveihin. Loppuravailin ympyröillä. Ruuti alkoi antamaan periksi jo hyvin, mutta en saanu sitä kunnolla tukeutumaan ohjaan. Kuitenkin meillä meni ihan hyvin loppujenlopuksi. Loppukäyntien jälkeen umpiväsynyt ponipallero talliin ja poislaitto.



Pakko myöntää oon aika ihastunu tähän Ruutipoikaan, en olis uskonu että se on mun tyyppinen hevonen vaikka ensimmäisenä päivänä tiesin, että siinä on jotain joka vetää puoleensa. Ruuti vaan on niin rehellinen hevonen, se kertoo jos sä teet jotain väärin ja palkitsee jos sä teet jotain oikein. Poni ei oo ehkä kaikkein osaavin, mutta se jaksaa yrittää aina (kunnes menee herne nenään tai alkaa väsyttämään).

Mä aloin tässä miettimään kun teen sen joulukalenterin niin onko teillä jotain ehdotuksia siihen, koska oma mielikuvitus ei riitä ihan 24 postaukseen? :)

//Ida

2 kommenttia:

  1. Ei pahalla mut ku kattelen sun blogii joka on kyl tosi kiva ni mietin et minkä tasone ridaaja oot ku vaikutat joltai alkeisjatkolaiselta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensiks iso kiitos ku ilmaiset asian asiallisesti, mahtavaa! Ja oon tasoltani ainakin vahva helppo c ja oon ratsastanu sen 3 1/2 vuotta. Mua kiinnostais tietää miks vaikutan alkeisjatkolta (ei siellä varmaan tehdä takaoskäännöksiä)

      Poista